DanceAbility Finland ry:n säännöt

Yhdistyksen nimi on DanceAbility Finland ry ja sen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko maa.

 

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää esteettömän tanssin DanceAbility-menetelmän käyttöä sekä laajemmin kehittää ja tukea esteetöntä, integroitua, luovaa tanssitoimintaa Suomessa. Yhdistys toimii myös DanceAbility Teacher Certification -koulutuksen suorittaneiden tanssinopettajien yhdyssiteenä Suomessa. Yhdistys toimii kansainvälisen DanceAbility International -verkoston (kotipaikka Eugene, Oregon, USA) Suomen osastona.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

• järjestää DanceAbility-työpajoja, kursseja ja koulutuksia
• järjestää muita esteettömän, integroidun tanssin työpajoja, kursseja ja koulutuksia
• järjestää tanssiesityksiä ja muita vastaavia yleisötilaisuuksia
• osallistuu tanssi- ja kulttuurialan tapahtumiin kotimaassa ja ulkomailla
• toimii asiantuntijana esteetöntä, integroitua tanssia koskevissa kysymyksissäon yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten DanceAbility- ja esteettömän, integroidun tanssin toimijoiden sekä muiden yhdistyksen tarkoitusta tukevien toimijoiden kanssa.

 

Yhdistys on voittoa tuottamaton yhdistys, mutta toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:

• järjestää maksullisia kursseja ja tanssiesityksiä
• harjoittaa yleisötilaisuuksien yhteydessä kahvilatoimintaa sekä harjoittaa yhdistyksen toimintaan liittyvien ja sitä tukevien tuotteiden pienimuotoista myyntitoimintaa
• ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
• omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
• toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia.

 

Yhdistys voi jakaa stipendejä ja apurahoja. Sen lisäksi yhdistys voi myöntää palkintoja yksityishenkilöille ja yhteisöille, jotka erityisen ansiokkaasti ovat edistäneet esteetöntä tanssia.

 

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

 

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

 

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

 

Neuvonantajaksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen ajamia tavoitteita tai sen toimintaa. Neuvonantajan tehtävänä on toimia yhdistyksen hallituksen ja kokouksen neuvonantajana. Neuvonantajalla ei ole äänioikeutta, mutta hän voi liittyä yhdistyksen jäseneksi ja saada sitä kautta äänioikeuden.

 

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

 

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

 

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun  ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Neuvonantaja ei suorita jäsenmaksua.

 

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljä (4) muuta varsinaista jäsentä sekä yksi (1)varajäsen.

 

Hallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta kuitenkin siten, että ensimmäiseen hallitukseen kaksi (2) hallituksen jäsentä sekä varajäsen valitaan (1) yhdeksi vuodeksi ja kaksi (2) hallituksen jäsentä ja puheenjohtaja kahdeksi (2) vuodeksi. Jatkossa he ovat vuosittain erovuorossa.

 

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

 

Hallituksen kokoukset voidaan pitää myös sähköisesti, sähköpostin tai Internetin välityksellä tai muuta nykyaikaista tekniikkaa hyväksikäyttäen, mikäli kaikki hallituksen jäsenet antavat siihen kirjallisen suostumuksensa hallituksen järjestäytymiskokouksen yhteydessä. Mikäli hallituksen jäsen vaihtuu kesken toimikauden, on uudelta jäseneltä saatava vastaava suostumus.

 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa kaksi yhdessä hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä sihteeri tai rahastonhoitaja.

 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.  

 

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

 

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-marraskuussa.

 

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen  äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

 

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.  Yhdistyksen vuosikokous on päätösvaltainen, mikäli se on sääntöjen mukaan koollekutsuttu.

 

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse. Vuosikokouskutsu on postitettava vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen vuosikokousta.

 

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa                 
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
   
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja, ja varajäsen joka toinen vuosi ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle.
   
9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
10.  käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

Ehdotus sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on oltava neljätoista (14 vuorokautta) ennen vuosikokousta hallituksella. Vuosikokous ehdottaa sääntömuutosta tai yhdistyksen purkamista seuraavan vuoden vuosikokoukselle, mikäli ehdotusta kannattaa vähintään kolme neljäsosa (3/4) äänivaltaisista osallistujista.  Sääntömuutos- ja purkamispäätökseen vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

 

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.